Tutkinta komissiossa
Kansalaisaloite Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta toimitettiin komissiolle 6.10.2017. Aloitteelle oli kerätty 1 070 865 tuenilmausta. Lisätietoa: lehdistötiedote.
Aloitteen järjestäjät tapasivat Euroopan komission ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ja terveysasioista ja elintarviketurvallisuudesta vastaavan komissaarin Vytenis Andriukaitisin 23.10.2017. Lisätietoa: lehdistötiedote.
Kansalaisaloitteesta järjestettiin julkinen kuulemistilaisuus Euroopan parlamentissa 20.11.2017.
Komissio antoi 12.12.2017 tiedonannon, jossa esitettiin kansalaisaloitteen Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta perusteella toteutettavat toimet. Lisätietoa: lehdistötiedote.
Euroopan komission vastaus
Viralliset asiakirjat:
Tiedonannon keskeiset päätelmät:
- Kansalaisaloitteen ensimmäisestä tavoitteesta eli glyfosaattipohjaisten rikkakasvien torjunta-aineiden kieltämisestä komissio toteaa, että glyfosaatin kieltämiselle ei ole tieteellisiä eikä oikeudellisia perusteita ja että se ei aio esittää tätä koskevaa lainsäädäntöehdotusta.
- Aloitteen toisena tavoitteena oli varmistaa, ”että tieteellinen arvio torjunta-aineiden EU:n säännöksiin nojaavaa hyväksyntää varten perustuu yksinomaan julkaistuihin, toimivaltaisten viranomaisten eikä torjunta-aineteollisuuden tilaamiin tutkimuksiin”. Tämän tavoitteen osalta komissio sitoutui antamaan viimeistään toukokuussa 2018 säädösehdotuksen, jolla muun muassa lisätään EU:n riskinarviointimallin avoimuutta elintarvikeketjussa ja tehostetaan – erilaisin toimenpitein – Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) riskiarviointia varten toimitettavien torjunta-aineteollisuuden tutkimusten hallinnointia. Lisätietoja on jäljempänä kohdassa ”Jatkotoimet”.
- Aloitteen kolmantena tavoitteena oli asettaa ”EU:n laajuiset pakolliset tavoitteet torjunta-aineiden käytön vähentämiselle tähtäimenä torjunta-ainevapaa tulevaisuus”. Tämän tavoitteen osalta komissio toteaa pyrkivänsä panemaan täytäntöön torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin ja arvioivansa tilannetta uudelleen direktiivin täytäntöönpanokertomuksessa, jonka se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2019. Komissio on sitoutunut myös laatimaan yhdenmukaistetut riski-indikaattorit, joiden avulla voidaan seurata EU-tason suuntauksia ja käyttää saatuja tuloksia tulevien toimintavaihtoehtojen määrittämisen perustana.
Jatkotoimet
Komissio ja muut toimielimet ovat komission antaman vastauksen jälkeen toteuttaneet seuraavat jatkotoimet:
Lainsäädäntötoimet (tavoitteen 2 osalta) (varmistetaan, että tieteellinen arvio torjunta-aineiden EU:n säännöksiin nojaavaa hyväksyntää varten perustuu yksinomaan julkaistuihin, toimivaltaisten viranomaisten eikä torjunta-aineteollisuuden tilaamiin tutkimuksiin [...]”).
Komissio antoi 11.4.2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n riskinarviointimallin avoimuudesta ja kestävyydestä elintarvikeketjussa. Asetusehdotus liittyy edellä kuvattuun kansalaisaloitteen toiseen tavoitteeseen (ks. edellä).
Ehdotuksessa oli kyse yleistä elintarvikelainsäädäntöä koskevan asetuksen sekä – avoimuuden ja luottamuksellisuuden osalta – kahdeksan muun alakohtaisen säädöksen kohdennetusta tarkistuksesta, jonka tarkoituksena oli vastata suuren yleisön huolenaiheisiin. Lisäksi siinä hyödynnettiin yleistä elintarvikelainsäädäntöä koskevan asetuksen toimivuustarkastusta.
Kansalaisaloitteessa keskityttiin ainoastaan kasvinsuojeluaineisiin. Asetus sen sijaan – komission ehdotukseen perustuen – kattoi koko elintarvikeketjun ja kaikki elintarvikeketjun säännellyt tuotteet.
Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 6.9.2019. Asetus tuli voimaan 20 päivää myöhemmin, ja sitä alettiin soveltaa 18 kuukautta myöhemmin eli 27.3.2021.
Asetuksen päätavoitteet:
- Lisätään avoimuutta: Ihmiset pääsevät automaattisesti tutustumaan kaikkiin tutkimuksiin ja tietoihin, jotka alan teollisuus on toimittanut riskinarviointiprosessin aikana. Myös sidosryhmiä ja suurta yleisöä kuullaan. Asetuksessa määritellään myös kaupallisten etujen kannalta mahdollisesti haitalliset tiedot, joita ei voida paljastaa, ja taataan näin luottamuksellisuus asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa.
- Lisätään tutkimusten riippumattomuutta: Kaikista tilaustutkimuksista ilmoitetaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) sen varmistamiseksi, että lupaa hakevat yritykset toimittavat hakemuksensa yhteydessä kaikki asiaan liittyvät tiedot eivätkä salaa kannaltaan epäedullisia tutkimuksia. EFSA antaa hakijoille, erityisesti pk-yrityksille, yleisiä neuvoja ennen asiakirjojen toimittamista. Komissio voi pyytää EFSAa teettämään lisätutkimuksia todentamistarkoituksiin ja aikoo tehdä maaliskuun 2021 ja maaliskuun 2025 välisenä aikana tiedonhankintakäyntejä sen todentamiseksi, että laboratoriot ovat toimineet ja tutkimukset on tehty sovellettavien standardien mukaisesti.
- Vahvistetaan hallintoa ja tieteellistä yhteistyötä: Jäsenmaat, kansalaisyhteiskunta ja Euroopan parlamentti ovat edustettuina Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) johtokunnassa ja osallistuvat näin sen hallintoon. Jäsenmaat myös parantavat EFSAn tieteellisiä valmiuksia antamalla sen käyttöön parhaita riippumattomia asiantuntijoitaan.
- Kehitetään kattavaa riskiviestintää: Uudessa asetuksessa säädetään riskiviestinnän tavoitteista ja yleisistä periaatteista. Komissio aikoo lähivuosina tiiviissä yhteistyössä jäsenmaiden ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kanssa hyväksyä riskiviestinnän yleissuunnitelman, jolla varmistetaan johdonmukainen riskiviestintästrategia koko riskianalyysiprosessin ajan. Strategiaan kuuluu myös avoin vuoropuhelu kaikkien asianomaisten osapuolten kesken.
Komissio ja EFSA tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen uuden asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon.
Lisätietoa aiheesta on elintarviketurvallisuutta käsittelevällä komission verkkosivulla.
Lainsäädäntötoimet ja muut toimet tavoitteen 3 osalta (asetetaan ”EU:n laajuiset pakolliset tavoitteet torjunta-aineiden käytön vähentämiselle tähtäimenä torjunta-ainevapaa tulevaisuus”):
Torjunta-aineiden vähentäminen: Pellolta pöytään -strategian keskeinen painopiste
Toukokuussa 2020 julkaistussa Pellolta pöytään -strategiassa asetetaan torjunta-aineiden osalta kunnianhimoisia tavoitteita, joihin kuuluu erityisesti kemiallisten ja vaarallisimpien torjunta-aineiden käytön ja riskien vähentäminen puoleen.
Ajantasaista tietoa torjunta-aineiden kestävän käytön ja yhdenmukaistettujen riski-indikaattorien kehityksestä on asiaa koskevalla komission verkkosivustolla.
